Sukupuoliaktivismin historia kertoo muuttuvista sukupuolikäsityksistä

 

Kuva: Alexander Grey, Unsplash.

Vaikka ajatus moninaisesta sukupuolesta ulottuu kauas historiaan, sukupuolikäsityksiä murtavan aktivismin juuret ovat Suomessa 1960-luvulla. Eri vähemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset ovat perustaneet kotimaassamme järjestöjä, jotka ovat haastaneet julkisesti käsityksiä sukupuolista. Yhdistysten sanomana on ollut, että sukupuolen moninaisuuden yhteiskunnallinen tunnistaminen antaa kaikille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimintaan sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun katsomatta. Sukupuoliaktivismin historian tarkastelu avaakin uusia näkökulmia siihen, miten sukupuolen moninaisuutta koskevat käsitteet ja määritelmät ovat muotoutuneet Suomessa historian aikana.

Tarkastelen väitöstutkimuksessani sukupuolivähemmistöjen aktivismia suomalaisissa medioissa vuosina 1960–2000. Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan ihmisiä, joiden sukupuolikokemus tai sukupuoli-identiteetti eroaa heille syntymässä määritellystä sukupuolesta. Ryhmään kuuluu myös henkilöitä, joiden kehon sukupuolitetut piirteet ovat moninaiset tai jotka ilmaisevat sukupuoltaan moninaisilla tavoilla.

Sukupuolivähemmistöt ovat olleet Suomessa mukana erilaisten järjestöjen toiminnassa. Yksi ensimmäisistä rekisteröidyistä yhdistyksistä oli Psyke ry, joka perustettiin vuonna 1968. Vaikka sukupuolivähemmistöjen toiminta oli tuolloin pienimuotoista, jo Psyken toiminnassa oli mukana aktivisteja, jotka antoivat haastatteluita medioille levittääkseen tietoa sukupuolen moninaisuudesta. Järjestöistä suurelle osalle tuttu Seta ry perustettiin vuonna 1974 ja sen alaisuudessa on toiminut myös sukupuolivähemmistöjen omia ryhmiä. Sukupuolivähemmistöjen omia järjestöjä on perustettu Suomessa 1980-luvulta alkaen. Vuonna 1984 toimintansa aloitti Trasek ry, ja 1990-luvulla toimintaan tulivat mukaan esimerkiksi Dreamwear Club ry sekä Setan alaisuudessa toimintansa aloittanut Transtukipiste*.

Järjestöillä sekä niissä toimineilla aktivisteilla on ollut historian saatossa erilaisia tapoja kuvata sukupuolen moninaisuutta. Myös eri identiteettejä kuvaavat käsitteet ovat muuttuneet: osa niistä on muuttanut muotoaan ja toiset ovat poistuneet kokonaan käytöstä. Esimerkiksi nykypäivänä puhutaan transsukupuolisuudesta, kun taas historian henkilöt saattoivat nimittää itseään transseksuaaleiksi. Tavat kuvata sukupuolta ovatkin yleensä aikasidonnaisia. Mies–nainen-jakoa rikkovan sukupuolikokemuksen hahmottaminen ei ollut esimerkiksi 1960-luvulla samanlaista kuin tänä päivänä, sillä ihmisillä ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia hankkia ja levittää tietoa kuin meillä nykyään. Tuolloin sukupuolen moninaisuutta saatettiinkin sanoittaa muun muassa sukupuolirooleihin liittyvillä käsityksillä.

Lehdistöllä ja toimittajien kanssa tehdyllä yhteistyöllä oli keskeinen rooli sukupuoliaktivismissa tarkastelemanani aikana, sillä tiedonvälitystä auttaneen internetin kotikäyttö lisääntyi Suomessa vasta 1990-luvun puolessavälissä. Sukupuolen moninaisuudesta kertovia lehtiartikkeleita tarkastelemalla pääsee käsiksi siihen, miten sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset sekä toimittajat ovat sanoittaneet sukupuolen moninaisuutta. Näitä muuttuvia merkityksiä analysoimalla voi saavuttaa käsityksen siitä, miten lukuisat määritelmät sukupuolista ovat muuttuneet.

 

*Nykyinen Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus

 

Jean Lukkarinen

Kirjoittaja on kulttuurihistorian väitöskirjatutkija, joka on kiinnostunut sukupuolen moninaisuuden historiasta ja siihen liittyvästä vaikuttamistoiminnasta Suomessa. Lukkarisen tutkimusta rahoittavat Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto ja tohtoriohjelma Juno.

Teksti on kirjoitettu osana Elävää tiedettä -kurssia vuonna 2023.

 

Lukemistoa:

Ana Horvat, Orly Lael Netzer, Sarah McRae, Julie Rak (Eds.): Trans Narratives trans, transmedia, transnational. Routledge, London 2022.

Koskinen, Niklas: Pinkki jäänsärkijä : Psyke ry ja suomalaisen sateenkaariliikkeen synty 1968–1971. Yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelma, poliittisen historian maisterintutkielma, Helsinki 2023.

Leinonen, Eeva-Kaisa ja Helga: Transvestisuus. Sateenkaari-Suomi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa. Toim. Kati Mustola ja Johanna Pakkanen. Like, Helsinki 2007.

Lukkarinen, Jean: Kirjeenvaihtoa, vertaistukea ja vaikutustoimintaa. Dreamwear Club ry, sukupuolivähemmistöjen toimijuus ja toiminnan tilat Suomessa vuosina 1990–2011. Kulttuurihistorian pro gradu -tutkielma, Turku 2021.

Mustola, Kati: Suomalaisten lesbo- ja homoliikkeiden historiaa. Sateenkaari-Suomi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa. Toim. Kati Mustola ja Johanna Pakkanen. Like, Helsinki 2007.

Pekonen, Pihla: Kuningatar, jonka Jumala siunasi miehen sielulla. Ruotsin kuningatar Kristiinan, aikalaisten ja jälkimaailman tulkinnat Kristiinan tavoista tuottaa sukupuoltaan 1600-luvun yhteiskunnassa. Historian maisterintutkielma, Helsinki 2023.

Pirttijärvi, Anssi: Asiallisen tiedon antaja. Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry. 1974-1981. Poliittisen historian pro gradu -tutkielma, Turku 2011.

Suhonen, Sami: Transsukupuolisuuden näkymätön historia. Sateenkaari-Suomi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa. Toim. Kati Mustola ja Johanna Pakkanen. Like, Helsinki 2007.

Vainio-Korhonen, Kirsi: Ujostelemattomat: kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. WSOY, Helsinki 2012.

Wickman, Jan: Transgender Politics. The Construction and Decosntruction of Binary Gender in the Finnish Transgender community. Sosiologian väitöskirja, Åbo Akademi University Press, Åbo 2001.